Gen 44 | KSR | STEP | Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ miriaa galeŋa jeŋ kotoŋ muŋ kokaeŋ jero: “Gii mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi ii elaawutiwaa so mouna qaa oogianoŋ koubu. Kaaŋiadeeŋ motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii aŋa aŋa toto qeŋ taru gesogiaa qaa oogianoŋ amba.

Genesis 44

Joosefnoŋ daremuŋuruta qambiwaa aŋgobato meŋ oŋono.

1 Kawaa gematanoŋ Joosefnoŋ miriaa galeŋa jeŋ kotoŋ muŋ kokaeŋ jero: “Gii mono eja iyoŋoo taru gesogianoŋ wiit padi ii elaawutiwaa so mouna qaa oogianoŋ koubu. Kaaŋiadeeŋ motomotooŋ yoŋoonoŋ moneŋ esugia ii aŋa aŋa toto qeŋ taru gesogiaa qaa oogianoŋ amba. 2 Kogia konoga iwaa taru gesoyaa qaa ootanoŋ neenaanoŋ qambi silwanoŋ memeta ii mono wiit padiwaa moneŋa meŋ karoti, iikawo amba.” Kaeŋ jeŋ kotoŋ muro iikawaa so ano.

3 Gomaŋ asariro umugawodeeŋ eja ii wasiŋ oŋoŋgi doŋgigia uŋuama kananoŋ keŋgi. 4 Kema siti mesaoŋ koriganoŋ mende keŋgi Joosefnoŋ miriaa galeŋa kokaeŋ jeŋ kotoŋ muro: “Gii mono uulaŋawo waama eja ii oŋotaaŋ kema mokolooŋ iŋiima kokaeŋ qisiŋ oŋomba: ‘Eja Poŋnoŋ awaa ama oŋono oŋo mono naambaajoŋ iikawaa kitia kilegamoŋ meleema muŋ kaju? 5 Noo somatananoŋ qambia qaaŋ neŋkeji ano qambia iikanoŋ unju qeŋ qaa aasaŋgoyaa kania mokolooŋkeji, oŋo qambi ii mono naambaajoŋ yoŋgoro meŋ kaju? Oŋo mono sili ii bologa totooŋ anju!’”

6 Joosefnoŋ miriaa galeŋa kaeŋ jeŋ kotoŋ muro kema mokolooŋ oŋoma qaaya ii jerotiwaa so ijoro. 7 Iŋijoro moma kokaeŋ meleeŋgi: “Somatanananoŋ qaa tania kaaŋa ii mono naambaajoŋ jeja? Goo weleŋqeqeuruga nononoŋ sili bologa kaaŋa ii mende totooŋ anjoŋ. Ii yamageŋ! 8 Moba, nono taru gesonanaa qaa oogianoŋ silwa moneŋ esu mokolooniŋi, ii kaaŋagadeeŋ Keinan balonoŋa meŋ kaŋ goniŋ. Nono mono naambaajoŋ silwa me goul ii somatagaa mirinoŋga yoŋgoro mewonaga? 9 Weleŋqeqeuruga nonoonoŋga mombaa taru gesoyanoŋ silwa qambi ii mokoloowagati eeŋ, iinoŋ mono koomuwaa buŋaga kolooro tosaaŋa nononoŋ somatanana, goo weleŋqeqe omaya kolooŋ laligowoŋa.”

10 Kaeŋ meleeŋgi kokaeŋ jero: “Iikaaŋa kanoŋ awaa. Jejutiwaa so ii saanoŋ amboŋa. Mombaa taru gesonoŋa silwa qambi ii mokoloomaŋati, iinoŋ mono noo weleŋqeqena omaya koloowaato, tosaaŋa oŋoo selegianoŋ qaa moŋ mende ero saanoŋ oŋoaŋgiodeeŋ mirigianoŋ kembu.” 11 Kaeŋ jero moma kuuyanoŋ gesogia aŋa aŋa uulaŋawo qetegoŋ meŋ kamaaŋ namonoŋ ama qaa oogiaa kasia isaŋgi. 12 Isaŋgi Joosefwaa miriaa galeŋanoŋ dagia mutuyaa taru gesoyanoŋga kanaiŋ qeŋgama moŋgama kema kema ko bejugia Benjamimbaa taru gesoyanoŋ tetegoyanoŋ iima qambi ii iikanoŋ mokolooro. 13 Ii mokolooro yoŋonoŋ uugia kouma eligoro wosobirigia qendeema malekugia menjuqenjuraŋgi. Kaeŋ ama esuhinagia doŋgi qagianoŋ ama mombo eleema sitinoŋ keŋgi.

14 Juuda ano daremuŋuruta yoŋonoŋ eleema Joosefwaa mirinoŋ keŋgi iinoŋ kaaŋiadeeŋ mirianoŋ raro. Raro batanoŋ keuma simiŋ kuma namonoŋ usugogi. 15 Usugogi Joosefnoŋ kokaeŋ iŋijoro: “Oŋo mono naa siliga anjuya? Eja nii kaaŋanoŋ mono saanoŋ unju meŋ iwoi yoŋgoro megi ii mokolooŋkejeŋi, oŋo ii mende moju me?”

16 Kaeŋ jero Juudanoŋ kokaeŋ meleeno: “Oo somatanana, nono mono naa qaaga gijowonaga? Nono qaawaajoŋ moŋganjoŋ. Nononoŋ iwoi bologa mende aniŋi, ii qendeema gomboŋatiwaa so qaago. Anutunoŋ mono weleŋqeqeuruga, nonoo koposowaa qaaya iŋisaanota asuganoŋ eja. Kawaajoŋ mombaa taru gesoyanoŋga qambi ii mokolooji ano tosaaŋa nononoŋ kaaŋagadeeŋ eja poŋnanaa weleŋqeqeuruta omaya kolooŋ laligowoŋa.”

17 Kaeŋ meleenoto, Joosefnoŋ kokaeŋ jero: “Niinoŋ iwoi kaaŋa ii mende ama oŋomaŋa. Ii awawi totooŋ! Eja morowaa taru gesoyanoŋ qambi ii mokolooji, iinondeeŋ mono noo weleŋqeqena kolooŋ laligowaato, tosaaŋa oŋo saanoŋ luaenoŋ eleema maŋgiaanoŋ kembu.”

Juudanoŋ Benjamimbaajoŋ Joosef welema muro.

18 Kaeŋ jero Juudanoŋ Joosefwaa batanoŋ kema qaa kokaeŋ jero: “Oo eja poŋna, saanoŋ wambelaana weleŋqeqega niinoŋ qaa tosia eja poŋna goojoŋ jewenaga. Giinoŋ Faarao kiŋ aŋawo ororoŋ koloojanto, kileŋ weleŋqeqega nii kazi mende ama nomba. 19 Eja poŋna giinoŋ weleŋqeqeuruga nono wala kaniŋ kokaeŋ qisiŋ nonona: ‘Oŋoo maŋgia ano daremuŋgia moŋ laligojao me qaago?’

20 “Kaeŋ qisiŋ nonona nononoŋ eja poŋna goojoŋ kokaeŋ meleeniŋ: ‘Nonoo maŋnana eja waŋa kolooŋ konana eja gbaworoga moŋ mirinoŋ rajao. Konana kanoŋ maŋnananoŋ eja waŋa kolooro kambaŋ kanoŋ kolooro. Nemuŋanoŋ mera woi orono datanoŋ komuro aŋodeeŋ laligoja. Iinoŋ mono maŋaa wombo (komunjua) meriaga kolooja.’ 21 Kaeŋ meleeniŋ giinoŋ weleŋqeqeuruga qaa kokaeŋ ninijona, ‘Oŋo mono kogia wama noonoŋ koi kagi ii saanoŋ neenaa jaanoŋ uuŋ iimaŋa.’

22 “Kaeŋ ninijona nononoŋ eja poŋnana goojoŋ kokaeŋ meleeniŋ: ‘Eja gbaworo ii maŋa mesaomambaajoŋ amamaawaa. Maŋa mesaonagi eeŋ, maŋanoŋ mono komunaga.’ 23 Kaeŋ meleeninto, giinoŋ weleŋqeqeuruga nonoojoŋ qaa kokaeŋ jeŋ kotona: ‘Kogia konoganoŋ oŋowo koi mende kawaati eeŋ, oŋo mono noo jaasewananoŋ mombo mende asugiwuya.’

24 “Kaeŋ jeŋ kotona mirinananoŋ eleema kema noo maŋna, goo weleŋqeqega eja poŋna goonoŋ qaa ii ijoniŋ. 25 Ii ijoniŋ moma maŋnananoŋ kanageŋ kokaeŋ jero: ‘Oŋo mono mombo Iijipt kema ananaajoŋ nene tosaaŋa sewaŋa meŋ kawu.’

26 “Kaeŋ jeroto, nono kokaeŋ jeniŋ, ‘Nononoŋ nononanodeeŋ kembombaajoŋ amamaawoŋa. Konana konoganoŋ nonowo motooŋ kembaatiwaajoŋ jewagi eeŋ, mono saanoŋ kemboŋa. Konana bejuya mende wama kemboŋati eeŋ, nononoŋ mono eja poŋ iikawaa jaasewaŋanoŋ asugiwombaajoŋ amamaawoŋa.’

27 “Kaeŋ jeniŋ noo maŋna goo weleŋqeqega iinoŋ kokaeŋ jero: ‘Embana Reizelnoŋ merawoina woi orono. Ii oŋoaŋgia saanoŋ moju. 28 Datanoŋ nomesaoŋ kema sooro kokaeŋ jewe, “Oro kawalianoŋ mono kitoqitoro komuro me nomaeŋ?” Kambaŋ iikanondeeŋ kanaiŋ ii mende iibe. 29 Kete koga koi kaaŋagadeeŋ nuama keŋgi kananoŋ tiwitiwilaa moŋnoŋ iwaa qaganoŋ unagati eeŋ, oŋo mono kondoogi wosobiri uutanoŋ noo qananoŋ uro koŋajiliŋ moma komuŋ waŋ juna laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kememaŋa.’”

30 Juudanoŋ toroqeŋ qaa kokaeŋ jero: “Oo eja poŋnana, niinoŋ konana eja gbaworo ii mende wama kema maŋna, goo weleŋqeqega iwaa mirinoŋ keubenagi eeŋ, amanananoŋ mono tiwilaawabo. Iinoŋ mono uuta kuuya meria bejuya iwaanoŋ somoŋgoro laaligogara motoondeeŋ laligoŋkejao. 31 Kawaajoŋ eja gbaworo ii mende wama keniŋ maŋnananoŋ ii iima mono koomu mokoloowabo. Goo weleŋqeqeuruga nonoonoŋ kaeŋ asugiro nono mono kondooniŋ wosobiri uutanoŋ amanana, goo weleŋqeqega iwaa qaganoŋ uro komuŋ waŋ juya laŋgoŋawonoŋ koomu gomanoŋ kemebaa. 32 Goo weleŋqeqega niinoŋ eja gbaworonoŋ mende tiwilaawaatiwaa qaaya ii maŋnaajoŋ jeŋ somoŋgoŋ kokaeŋ ijowe: ‘Ii mende wama goonoŋ eleema kamaŋati eeŋ, iikawaa qaa lombotanoŋ mono goo jaanoŋ noo qananoŋ uma ero namonoŋ laaligona kaeŋ laligoŋ umaŋa.’ 33 Kawaajoŋ gii saanoŋ jeŋ tegona niinoŋ eja gbaworo iwaa kitianoŋ eja poŋna goo weleŋqeqega omaya kolooŋ koi laligowe iinoŋ dauruta yoŋowo eleema mirigianoŋ kembu.

34 “Eja gbaworo kanoŋ niwo mende kawaati eeŋ, niinoŋ mono nomaeŋ ama maŋnaanoŋ kembenaga? Wosobiri uutanoŋ maŋnaa qaganoŋ unagati, niinoŋ mono ii iimambaajoŋ togoŋ kotiijeŋ. Kawaajoŋ ii mono mende somoŋgowa.”